Verohallinto on alueellisesti hajallaan eri puolilla Suomea. Tasavertaisia kouluttautumismahdollisuuksia tuetaan muun muassa verkko-opetusratkaisujen ja yhteisen oppimisen tietovaraston avulla. Vero-opisto on verohallinnon virtuaalinen yksikkö, joka suunnittelee ja toteuttaa verkko-opetusta ja muuta koulutusta. Vero-opisto vastaa siitä, että koulutus on suunnitelmallista ja varmistaa osaltaan verohallinnon henkilöstön ammattitaidon ja asiantuntemuksen.
Vero-opiston tavoitteena on henkilöstön perusammattitaidon ja asiantuntemuksen varmistaminen sekä suunnitelmallinen kehittäminen. Vero-opisto tarjoaa oman hallinnon tarpeisiin räätälöityä koulutusta. Perus- ja asiantuntijatehtäviin valmentavat koulutukset ovat 15 – 50 op laajuisia.
Vero-opiston verkko-opetuksen kohderyhmänä on koko verohallinnon henkilöstö eri puolilla Suomea. Myös koulutuksen sisällön tuottamiseen osallistuu verohallinnon väkeä kaikkialta Suomesta. Teoriassa koulutustarjonnalla on yli 6 000 käyttäjää. Verkko-opetusta hyödyntävät kaikenikäiset ja erilaisissa tehtävissä toimivat henkilöt. Yli 90 % heistä on kyselyn mukaan tyytyväisiä saamaansa verkkokoulutukseen.
Vero-opiston ajatuksia oppimisesta
Vero-opiston toimintaa ohjaavat samat strategian mukaiset arvot: tasapuolisuus, luotettavuus ja korkea ammattitaito, jotka ovat koko verohallinnon toiminnan arvoina. Lisäksi opetuksellista näkökulmaa voidaan luonnehtia humanistis-kognitiiviseksi.
Vero-opistossa sosiaalisuutta oppimisessa pidetään tärkeänä. Oppiminen tapahtuu tehokkaammin ryhmän avulla ja kytkettynä työelämän tarpeisiin. Erityiset teemalliset koulutuskokonaisuudet esimerkiksi uudistettu henkilöverotus, toteutetaan kunkin toiminnon käynnistyessä.
Vero-opiston oppimiskäytäntöjä
Koulutustarjonnassa on pitkäkestoisia, puolesta vuodesta kahteen vuoteen kestäviä koulutusohjelmia esimerkiksi uusiin tehtäviin siirtyville tai tehtäväaluettaan laajentaville henkilöille. Koulutus on monimuoto-opetusta, jossa yhdistellään verkkokursseja ja lähiopetusta. Koulutusohjelmat toimittaa verkosto, joka koostuu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutusyksiköistä.
Vero-opisto tarjoaa myös lyhyempiä verkkokursseja eri aiheista. Verkkokurssien aiheina ovat ajankohtaiset tai koulutustarvekartoitusten kautta esiin nousseet asiat. Verkkokursseja on tällä hetkellä tarjolla 28 ja koulutusohjelmia 14. Kurssien ja koulutusohjelmien lisäksi henkilöstöllä on vapaasti käytössään erilaisia jokapäiväisten työtehtävien hoitamiseen ja ohjeistukseen liittyviä verkko-aineistoja.
Esimerkiksi Esimiesvalmennus 3:ssa yhteen opetusmoduuliin sisältyy laaja oppimistehtävä, jossa laaditaan työryhmätyöraportti ongelmaperusteista oppimista noudattaen. Ryhmä työstää valitusta aineistosta parhaaksi katsomallaan tavalla yhteistoiminnallisesti raportin. Yhteistoiminnallisuuden periaatteen lisäksi tuetaan opiskelijoiden verkostoitumista ja ajatusten vaihtamista.
Miten oppimista suunnitellaan
Osaamistarve tulee kentällä toimivista yksiköistä. Koulutustarvekyselyistä syntyvät opintosuunnitelmat. Uudet kurssit käynnistyvät opiskelijoiden valinnalla. Sen jälkeen tapahtuu koulutuksen toimittajan valinta. Vero-opisto siis suunnittelee ja hankkii koulutuksen, mutta ei itse varsinaisesti opeta. Koulutuksen toimittajan kanssa laaditaan varsinainen koulutuksen toteuttamissuunnitelma. Opiskelijoiden tukena ovat paikallisissa verovirastoissa toimivat opinto-ohjaajat eli alansa asiantuntijat.
Käytetyt käsitteelliset työkalut
Käsitteellisiä työkaluja voivat olla esimerkiksi käyttöteoria ja opetusmalli. Vero-opiston käyttöteoriana on työlähtöisyys – oppimisen sitominen käytännön työtehtäviin ja siitä saatava hyöty. Työelämälähtöinen hallinnon oma asiantuntijuus kytketään sisältösuunnitteluun. Laaja-alaisuus ja kokonaisvaltaisuus liittyvät työprosessiin.
Opetustilanteeseen liittyvää opetusmallia sen sijaan ei ole, sillä sen rakentaa vasta koulutuksen toimittaja.
Arviointia
Vero-opiston toiminnalleen asettamat arvot ja tavoitteet toteutuvat varsin hyvin koulutuksen järjestämisessä. Tyytyväisyys opetukseen käy ilmi asiakaskyselystä ja omatkin kokemukseni ovat myönteiset. Aikuiskoulutuksessa motivoituneisuus on yleisesti korkea, sillä koulutukseen hakeutuminen on vapaaehtoista ja koulutuksen tarve lähtee oppijan omasta halusta. Välittömiin työtilanteisiin räätälöity koulutus vielä edistää tuloksellisuutta.
Entries (RSS)