Giulietta

Studia Generalia kasvatustieteen luento Haaga-Heliassa 22.11.2007. Asiantuntijana erikoistutkija, dosentti Johanna Laasonen Jyväskylän yliopistosta

1. Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuus

Ammatillisen koulutuksen järjestäminen poikkeaa toisistaan eri EU-maissa. Työperäistä oppimista tapahtuu Itävallassa ja Saksassa. Suomessa ja muissa EU-maissa opetus tapahtuu oppilaitoskeskeisesti. Oppilaitos- ja työpaikkakeskeistä ammatillista koulutusta annetaan Englannissa ja Walesissa, mutta Irlannissa annetaan ainoastaan oppilaitoskeskeistä teoriapohjista opetusta.

Nuoret viihtyvät pisimpään koulutuksessa ennen työelämään siirtymistä Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa, sillä he aloittavat säännöllisen työnteon keskimäärin 21 – 24 vuoden iässä. Noin kolme vuotta aikaisemmin lähtevät ansioon hollantilaiset, ranskalaiset, belgialaiset, slovenialaiset, itävaltalaiset, espanjalaiset ja kreikkalaiset nuoret. Aikaisimmin, jo 18 vuoden iässä aloittavat työskentelyn portugalilaiset, italialaiset, unkarilaiset, slovakialaiset ja romanialaiset nuoret.

2. Koulutuksen palkitsevuus – saavatko nuoret koulutustaan
vastaavaa työtä?

Kahdentoista maan aineistoista ilmeni, että välittömästi koulutuksen jälkeen nuoren on lähes mahdotonta saada työpaikkaa. Eroja tosin ilmeni ja syynä Johanna Laasonen piti koulutusjärjestelmien eroavaisuuksia eri maissa. Keskiasteen päättäneiden keskuudessa nuoret eivät vielä työllistyneet koulutustaan vastaaviin tehtäviin; suurin poikkeama oli Italiassa 50 % ja parhaiten nuoret työllistyivät heti koulutuksen jälkeen Hollannissa.

Esityksestä kävi ilmi, että koulutus vähensi EU-maissa työttömyyttä siten, että kaikkein koulutetuimpien työttömyys oli vähäisintä ja esimerkiksi esityksessä tarkastelujen Isced3 –tason työttömyys oli enemmin koulutettujen työttömyyttä suurempaa. Johtopäätökseksi voidaan saada, että koulutus on EU-tasolla palkitsevaa.

3. Ammatillinen osaaminen

Johanna Laasonen jakoi ammatillisen osaamisen metodiseen tietoon; johon kuuluvat kommunikointitaidot, kulttuurinen ymmärtäminen, ja ongelman ratkaisutaidot. Toinen osaamisalue on alakohtainen asiantuntemus; tekninen ja sosiaalinen älykkyys, moninaisuuden ymmärtäminen ja hallinta oppivassa organisaatiossa. Kolmantena osaamisen alueena ovat henkilökohtaiset piirteet; sopeutuminen, joustavuus ja emotionaalinen älykkyys.

This entry was posted on Thursday, January 3rd, 2008 at 20:40 and is filed under 3.2.2. You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed. You can leave a response, or trackback from your own site.